Tarvitsemme valoa!

Kevätkasvatuksissa suurin ongelma meillä on varmastikin valon vähyys. Fiksut puutarhurit hankkivat kasvivalot, joiden alla voi kasvattaa vaikka maaliskuuksi kukkivia orvokkeja, kuten Geranium. Meillä ei niitä vielä ole, eikä varmaan tulekaan kun tilaa esikasvattamiselle ei oikeasti ole nytkään.

Ilmeisestikin valon vähyydestä johtuen pienet taimet tuntuu joka kerran venähätävän tällaisiksi hujopeiksi. Vai onko tähän jotain muuta syytä, kertokaa fiksummat?

Tämä on muistaakseni lehtipersiljaa. 

Tämä tavallista persiljaa. 

Basilika on kasvanut vähän normaalimmin, mutta osa hajakkylvössä kasvaneista oli kyllä sen verran pitkulaisia, että jouduin istuttamaan ne aika syvälle. Tässä rinnan jotain tavallista basilikaa, en tarkemmin muista mitä lajia, sekä dark opalia. Näissä on ihanat värit ja huumaava tuoksu!

Puutarhuri vs. aika

Eihän kukaan pidä puutarhaa sen vuoksi, että sieltä saa nopeasti ja helposti ruokaa ja kukkia. Tämä harrastus vaatii aikaa! Pieni puutarha-apulaiseni on kuitenkin pitänyt sen verran kiireisenä, että kasveille on jäänyt melko vähän aikaa, ja puutarhan pidosta on pitänyt kehittää mahdollisimman tehokasta. Olen päätynyt karsimaan puutarhurointihommista kaikki ylimääräiset vaiheet pois ja keskittynyt vain tavoitteeseen, eli kunhan jotain vihreää löytyy parvekkeeltamme ensi kesänä.

Ensinnäkään en tiedä, miksi kasvit pitäisi kylvää hajakylvönä ja koulia sitten isompiin astioihin kasvamaan harvempana? Paljon helpommalla pääsee, jos kaiken kylvää suoraan johonkin taimiastiaan, josta taimet voi siirtää suoraan ruukkuun tai maahan. Olen laittanut näihin maitotölkkeihin pohjalle taimimultaa ja päälle kylvömultaa. Siemen saa itää siis sopivan ravinnottomassa maassa, mutta juurten ylettyessä syvemmälle saa sitten hieman ravinteikkaampaa multaa. Kylvin siemenet lopulliseen kasvutiheyteen. Osa siemenistä ei välttämättä idä, mutta itämättömien tilalle ripottelen sitten uusia siemeniä. Kesän kynnyksellä siirrän taimet ruukkuihin puutarhamultaan. Kuvassa korianterin siemeniä.

Näin säästyy myös ylimääräisien taimenalkujen poisheitolta, mikä on aina niin vaikeaa. Mutta tietenkin selvästi kituliaat yksilöt täytyy vaan raaskia nyppiä pois. Ja onhan tämä itse taimillekin helpompaa, kun ei tarvitse kärsiä koulimisen vahingoista juurissa.

Vai onko teillä jotain parempaa tietoa, miksi  pitäisi hajakylvää?

Toiseksi aika ei nyt riitä nimikylttien etsimiseen. Kasvakoot mitkä siemenet missä vaan, kyllä niistä sitten viimeistään kesällä nähdään, mikä on mitä. Mutta näihin koriantereihin ja minttuihin laitoin tikut, sillä osa on omista siemenistä, osa ostosiemenistä ja haluan nähdä, mitä eroa niillä on.

Säästän aikaa myös siirtämällä taimet vähän ylemmäksi...

Siemenistä sitruunaan

On meilläkin laitettu siemeniä, en vain ole ehtinyt kertoa.

Jaoimme ystävän kanssa siemenet puoliksi. Olen kuullut myös siemenkirjeistä, ja joskus haluaisin osallistua sellaiseen!

Keijunmekon siemeniä oli vain viisi (huomaatteko nuo pienet pisteet?). Itämisaika on jopa 40 päivää, joten vielä pitää odottaa paraneeko itämisprosentti tämän hetkisestä 20 %.

Onneksi basilika itää hieman nopeammin, vaikka kasvuun lähteminen sirkkalehtien jälkeen tuntuukin liian hitaalta. 

Tänä vuonna tavisbasilikan lisäksi meillä kasvatetaan ihanan violettia Dark Opalia.

Ja keijunmekon lisäksi mustasilmäsusannaa. Ne ovatkin lähteneet jo niin hyvin kasvamaan, että suurimman osan olen jo latvonut. 

Näissä pitäisi jonain päivänä itää timjamia ja persiljaa. Harmi vain, että potit menivät sekaisin ennen jätskitikkujen iskemistä multaan. Eiköhän taimet sitten kuitenkin erota toisistaan, kun han ensin itävät. Pyöreissä astioissa on rairuohoa.

Tämä ei ole meidän sitruuna. Meidän sitruunassa on vaaleaa seittiä, jonka syyn eräs ystävä tiesi kertoa. En nyt vaan muista miksi sitä nimitettiin, mutta joka tapauksessa kylmä suihku auttaa siihen aika hyvin. Tämä kuva on Turun kasvitieteellisestä puutarhasta, se on ihana paikka!

Tämä kuva on parin viikon takaa, mutta tämän päiväisen räntäsateen jälkeen näytti suunnilleen yhtä talviselta. Kevääseen on vielä matkaa, vaikka kevätpäivän tasaus onkin jo huomenna.

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Mitä opimme?

Mennyt kesä opetti taas paljon uutta. Tulevaisuutta varten olisi syytä muistaa joitakin asioita.

Tomaatti:

• Subarctic Plenty ei ole makunsa puolesta meidän tomaatti. Puiseva, mutta makea tomaatti sopinee parhaiten kastikkeisiin. Mutta koska parvekkeella on mahdollista kasvattaa vain muutamaa taimea, jää sato niin pieneksi, että tomaatit olisi kiva napsia suoraan suuhun tai leivälle. Ihan hyvä sato subarcticilla kyllä oli.
• Seuraavaksi voisi valita sellaisen lajikkeen, että satoa saisi mahdollisimman varhain. Nimittäin vihreiden raakileiden kyspymistä on vaikea odottaa.
• Taimia ei saa istuttaa liian tiheään: ensi vuonna kolme taimea/laatikko on hyvä.
• Hieman säännöllisempi lannoitus kuin kaksi kertaa kesässä voisi nopeuttaa kypsymistä.

26.9. kerätty viimeiset raakileet sisälle kypsymään.

Mangoldi:

• Kaksi ruukkua ei olisi liikaa.
• Yhteen ruukkuun sopii monta taimea.

Chili:

• Hungarian Black on hyvä lajike, sitä ensi vuonnakin. HB ei ole kovin tulinen, joten sitä voi laittaa ruokaan enemmänkin makua antamaan. Lapsikaan ei valita.
• HB on kauniin värinen, tuuhea ja kasvaa meidän olosuhteissa oikein mainiosti. 
• Yhteen ruukkuun sopi hyvin kaksi taimea.
• HB-chilit on kypsiä, kun musta väri alkaa muuttumaan punaiseksi.
• Chilit kannattaa pakastaa.

Ruusupapu:

• Hmm, mitenkähän tämän saisi kasvamaan meidän parvekkeella paremmin? Ja tekemään satoa.
• Ehkä enemmän lannoitusta, vähemmän taimia yhteen ruukkuun?
• Tänä vuonna tulleet muutamat siemenet menevät ensi vuonna multiin. Toivottavasti niistä tulee sitten enemmän satoa, mitä päästäisiin maistamaankin.

Korianteri:

• Enemmän satoa olisi ollut kiva pakastaa. 
• Yhteen ruukkuun voi laittaa paljon siemeniä. 
• Paremman sadon saa, kun ei päästä kukkimaan. Mutta toisaalta, ensi vuodeksi meillä on paljon siemeniä, kun tänä vuonna kukittiin niin komeasti.

Basilika:

• Sitä ei voi olla liikaa.
• Parvekkeen kaiteeseen kiinnitettävään kukkalaatikkoon saa mahtumaan toistakymmentä taimea, se kannattaa laittaa täyteen, eikä silti ole liikaa.
• Pesto kannattaa pakastaa minigrip-pusseihin litteäksi, niin siitä on helppo ottaa sopivan kokoisia paloja.
• Glorian ruoka & viini -lehden 5/2011 Provencen pesto on huippua (juustottomana sopii vegaaneillekin tai sellaisille, jotka imetyksen vuoksi eivät voi syödä mitään herkullista, kuten juustoa, nyyh)

Timjami:

• Tätäkään ei voi olla liikaa.
• Kasvaisi varmaan hyvin monien kasvien juurella.
• On hyvin kaunis, sopisi varmaan kukkien kaveriksi myös.

Siemenet:

• Kannattaa kuivattaa kunnolla, ennen kun laittaa pusseihin. Heh.

Heinäkuussa

Melkein kuukausi on kulunut viimeisestä päivityksestäni. Heinäkuussa...

...meille syntyi ihana vauva.

...ensimmäiset ja viimeiset tuholaiset löytyivät parvekkeelta heinäkuun alussa. Tämän oksan hävitettyäni yhtään kirvaa ei ole eksynyt takaisin.

...olemme harjoitelleet ritsalla ampumista.

...olemme mökkeilleet (kuva Lapsen ottama).

...olemme tavanneet horsmakiitäjän (kuva Kumppanin ottama).

...olemme uineet rintatulehdusriskistä huolimaatta (kuva Lapsen ottama).

...olemme palanneet mökiltä ja nähneet ensimmäiset punaiset tomaatit sekä 

basilikasadon odottamassa peston tekijää.

...mangoldi ja minttu ovat alkaneet kukkimaan.

...orvokki, rucola ja korianteri ovat alkaneet siemeniä kypsyttämään.

...olemme ihmetelleet, miksi ruusupapu tekee vain kauniita kukkia, mutta ei lainkaan papuja.

...mutta sitten huomasimme lehtien keskellä muutaman palon.

Siis onnellinen heinäkuu.

Vihreä kotiinpaluu

Kovin oli vihreä kotiinpaluu maalta eilen yöllä. Parvekkeella on tapahtunut vihreitä asioita ja itseasiassa mustia, punaisia, oransseja ja violetteja myös. Mutta tärkeintä kaikista, että tomaatit olivat hengissä, kiitos Naapurin. Punaista ei vielä tässä yhdessä ainoassa keskeltä kuvaa löytyvässä tomaatissa ole. Lisää raakileita odotellaan, mutta ne viipyilevät kovin pitkään kuihtuneiden kukkien sisällä. Miksei niitä jo tule?

Mustia asioita on tapahtunut chileissä. Violeteista kukista näyttäisi tulevan mustia chilejä.

Violetti-valkokukallisista tavallisia vihreitä. Odotellaan vielä, minkä värisiksi nämä muuttuvat kypsyessään.

Pientä oranssia pilkottaa krassin nupuista. Nämä nuput ovat ilmestyneet juhannuksen aikaan. Minä odotin kukintaa vasta paljon myöhemmin kesällä, mutta ihanaa, että osa taimista on näin aikaisessa.

Lisää vihreää tapahtuu pienessä salaattikulmauksessa. Luulin jo ettei kunnon salaattia saada koko kesänä, kun alku oli niin hidas.

Korianteri on niin komea ja kohta myös kukkiva, että täytynee näyttää sille viikatetta ja laittaa ensimmäiset sadot pakastimeen.

Vihreää näyttää myös mangoldi, jota pitäisi syödä pikaisesti. Mitähän ohjeita sitä varten löytäisi?

Violettia, keltaista ja oranssia näyttää Kumppanin kukka-asetelma.

Kukkia!

Kukkia alkaa putkahdella esiin sieltä täältä. Tomaateilla on paljon nuppuja. Varmaankin kylmät ilmat hidastivat niiden kehitystä, mutta nyt vihdoin kun saatiin oikeita kesälämpöjä, on ensimmäiset kukat avautuneet.

 Ensimmäiset orvokit (vasta nyt!) availevat violetin sävyisiä kukkia. 

Chileistäkin näyttää tulevan satoa. Ja huolestuneille tiedoksi: kaikki neljä chiliä voi mainiosti. Olen pitänyt niitä vielä yöt sisällä, mutta nyt lämpimillä ilmoilla päivät aamusta iltaan ulkona. Ensi yönä ulos saavat jäädäkin kaikki muut paitsi chilit. Tomaateillehan se on jo tuttua, ja niille se sopii, kun on harsoa päällä. 

Basilikat ovat tänään ensimmäisen yön ulkona, kun istutin ne (vihdoin) laatikkoon. Jouduin joustamaan periaatteistani ja laittamaan meille muovisen parvekelaatikon. Kätevyys vei nyt voiton esteettisyydeltä. Vaikka olen kyllä suunnitellut punovani sille pajusta suojan. Olen myös porannut metalliset ruukunpidikkeet paikoilleen kaiteeseen. Vaikuttaisi toimivan ihan hyvin.

Basilikoista on jo riittänyt ihan kivasti lehtiä lautaselle saakka, kun olen ahkerasti yrittänyt niitä latvoa. Myös korianteria, persiljaa ja timjamia on niin paljon, että niitä viitsii napsia leivän päälle. 

Mangoldi ei pitänyt siitä, että jätin sen melko vähäisellä karaistuksella öiksi ulos suojaamatta. Nyt lämpiminä päivinä sekin on alkanut kuitenkin näyttämään taas elon merkkejä. Eiköhän siitäkin kohta saada salaattiin. 

Krassin kukkia saanemme odottaa vielä hetken, mutta kauniita on niiden lehdetkin.