keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Mitä opimme?

Mennyt kesä opetti taas paljon uutta. Tulevaisuutta varten olisi syytä muistaa joitakin asioita.



Tomaatti:

  • Subarctic Plenty ei ole makunsa puolesta meidän tomaatti. Puiseva, mutta makea tomaatti sopinee parhaiten kastikkeisiin. Mutta koska parvekkeella on mahdollista kasvattaa vain muutamaa taimea, jää sato niin pieneksi, että tomaatit olisi kiva napsia suoraan suuhun tai leivälle. Ihan hyvä sato subarcticilla kyllä oli.
  • Seuraavaksi voisi valita sellaisen lajikkeen, että satoa saisi mahdollisimman varhain. Nimittäin vihreiden raakileiden kyspymistä on vaikea odottaa.
  • Taimia ei saa istuttaa liian tiheään: ensi vuonna kolme taimea/laatikko on hyvä.
  • Hieman säännöllisempi lannoitus kuin kaksi kertaa kesässä voisi nopeuttaa kypsymistä.

26.9. kerätty viimeiset raakileet sisälle kypsymään.


Mangoldi:
  • Kaksi ruukkua ei olisi liikaa.
  • Yhteen ruukkuun sopii monta taimea.
Chili:
  • Hungarian Black on hyvä lajike, sitä ensi vuonnakin. HB ei ole kovin tulinen, joten sitä voi laittaa ruokaan enemmänkin makua antamaan. Lapsikaan ei valita.
  • HB on kauniin värinen, tuuhea ja kasvaa meidän olosuhteissa oikein mainiosti. 
  • Yhteen ruukkuun sopi hyvin kaksi taimea.
  • HB-chilit on kypsiä, kun musta väri alkaa muuttumaan punaiseksi.
  • Chilit kannattaa pakastaa.

Ruusupapu:
  • Hmm, mitenkähän tämän saisi kasvamaan meidän parvekkeella paremmin? Ja tekemään satoa.
  • Ehkä enemmän lannoitusta, vähemmän taimia yhteen ruukkuun?
  • Tänä vuonna tulleet muutamat siemenet menevät ensi vuonna multiin. Toivottavasti niistä tulee sitten enemmän satoa, mitä päästäisiin maistamaankin.

Korianteri:
  • Enemmän satoa olisi ollut kiva pakastaa. 
  • Yhteen ruukkuun voi laittaa paljon siemeniä. 
  • Paremman sadon saa, kun ei päästä kukkimaan. Mutta toisaalta, ensi vuodeksi meillä on paljon siemeniä, kun tänä vuonna kukittiin niin komeasti.
Basilika:
  • Sitä ei voi olla liikaa.
  • Parvekkeen kaiteeseen kiinnitettävään kukkalaatikkoon saa mahtumaan toistakymmentä taimea, se kannattaa laittaa täyteen, eikä silti ole liikaa.
  • Pesto kannattaa pakastaa minigrip-pusseihin litteäksi, niin siitä on helppo ottaa sopivan kokoisia paloja.
  • Glorian ruoka & viini -lehden 5/2011 Provencen pesto on huippua (juustottomana sopii vegaaneillekin tai sellaisille, jotka imetyksen vuoksi eivät voi syödä mitään herkullista, kuten juustoa, nyyh)

Timjami:
  • Tätäkään ei voi olla liikaa.
  • Kasvaisi varmaan hyvin monien kasvien juurella.
  • On hyvin kaunis, sopisi varmaan kukkien kaveriksi myös.
Siemenet:
  • Kannattaa kuivattaa kunnolla, ennen kun laittaa pusseihin. Heh.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Sato syödään

Kuluvana kesänä on blogin pitäminen jäänyt muun elämän jalkoihin. Arkeen on silti mahtunut vauvan lisäksi jossakin määrin myös puutarhaa ja käsitöitä. Sato on nyt jo korjattu ja valmistaudumme talven tuloon säilömällä ja syömällä hyvin.

Jääkaappi, kellari ja pakasin olisi hyvä olla täynnä herkkuja nyt, sillä kohta on niin kylmä, että mitään muuta ei ihminen pysty tehdä kuin neuloa ja syödä. Siispä suosittelen lämpimästi Vanilijaista mansikkahilloa (vaikka mansikan säilöntäaika meni jo, niin pakastetuista voi myös tehdä), sillä tämän parempaa ei maailmassa ole: 

1 kg mansikoita
1/2 dl vettä
500 g hillosoikeria
1 vanilijatanko
1/2 tl kaardemummaa

Kuumenna mansikat ja vesi, lisää halkaistu vanilijatanko ja siitä raaputetut siemenet, kaaremumma ja sokeri. Keitä 10 min. Kaada puhtaisiin ja kuumiin lasitölkkeihin, sulje tiiviisti. Nauti! Ohje löytyi täältä.

Omenoita on vielä säilömättä, joten tässäpä kokeiltavaa niiden kanssa: Toffeeomenahillo! Loput omenat kannattaa viedä mehuasemalle; 21 kg omenaa siirtyi meidän pakastimeen 12 litrana superterveellistä ja maailman herkullisinta mehua.

Mangoldista riittää syötävää vieläkin. Mangoldi sopii kaikkeen, mihin pinaattikin. Jamie Oliver vakuutti reseptillään taas minut ja perheeni. Täällä Pinaatti-ricotta-cannelonit suomennettuna, korvasin pinaatin mangoldin lehdillä ja varsilla pinaatin tapaan käsiteltyinä. (Kuvaa en voi ruuasta laittaa, sillä siitä tuli hyvin ruma. Mutta onneksi mangoldit ovat kauniita syysvärien kanssa.)


Kerron sadosta myöhemmin lisää. Syökää sillä välin hyvin!


sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Heinäkuussa

Melkein kuukausi on kulunut viimeisestä päivityksestäni. Heinäkuussa...



...meille syntyi ihana vauva.


...ensimmäiset ja viimeiset tuholaiset löytyivät parvekkeelta heinäkuun alussa. Tämän oksan hävitettyäni yhtään kirvaa ei ole eksynyt takaisin.


...olemme harjoitelleet ritsalla ampumista.



...olemme mökkeilleet (kuva Lapsen ottama).


...olemme tavanneet horsmakiitäjän (kuva Kumppanin ottama).


...olemme uineet rintatulehdusriskistä huolimaatta (kuva Lapsen ottama).


...olemme palanneet mökiltä ja nähneet ensimmäiset punaiset tomaatit sekä 


basilikasadon odottamassa peston tekijää.



...mangoldi ja minttu ovat alkaneet kukkimaan.






...orvokki, rucola ja korianteri ovat alkaneet siemeniä kypsyttämään.


...olemme ihmetelleet, miksi ruusupapu tekee vain kauniita kukkia, mutta ei lainkaan papuja.


...mutta sitten huomasimme lehtien keskellä muutaman palon.

Siis onnellinen heinäkuu.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kukkien kukoistusta ja tomaattien tila


Kalevi haistelee rucolan kukkaa. Kukka on kaunis, mutta nyhdin sen pois, jos jonkun lehden vielä saisi satoa.



Krassit kukkii ihanasti! Viime kesäisistä kukista kerätyistä siemenistä tuli kolmea eri väriä, keltaista ja kahta erilaista oranssia.


Orvokki kukkii runsaasti. Ja nypittävääkin alkaa olla runsaasti. Viime vuotisista kerätyistä siemenistä tuli eniten tuota keltaista, mutta on mukana onneksi muutama muukin väriläiskä.


Isossa tomaattilaatikossa on kahdeksan taimea, minkä olen todennut olevan liikaa. Kaikki taimet ei ehkä saa riittävästi valoa tiheässä kasvustossa ja laatikko on liian pieni kaikkien juurille. Ihan hyvin tomaatit on kasvaneet, kukkia ja raakileita tulee. Ahtauden huomaa ehkä parhaiten siitä, että kasveille ei meinaa riittää yksi kastelukerta päivässä. No nyt helteillä se olikin ymmärrettävää, mutta viileämpinäkin päivinä kasvit alkaa olla illalla aika nuupahtaneita, vaikka olen aamulla ne kastellut. 

Lisäsin ruukkun kasvien juurelle vermikuliittia, josta jo aikaisemmin epäilin, että ei ehkä tule meillä käyttöön. Katsotaan nyt kuitenkin auttaako se tässä tapauksessa yhtään kosteuden pidättämistä. Ehkä se heijastaa vähän myös valoa alhaalta päin.


Viimeksi valittelin, että tomaateissa ei ole vieläkään raakileita, vaikka muuten on niin hyvin kasvaneet. No heti niitä tuli ja vaikka kuinka monta, kun ääneen sanoin. Nyt odotellaan punaista.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Vihreä kotiinpaluu


Kovin oli vihreä kotiinpaluu maalta eilen yöllä. Parvekkeella on tapahtunut vihreitä asioita ja itseasiassa mustia, punaisia, oransseja ja violetteja myös. Mutta tärkeintä kaikista, että tomaatit olivat hengissä, kiitos Naapurin. Punaista ei vielä tässä yhdessä ainoassa keskeltä kuvaa löytyvässä tomaatissa ole. Lisää raakileita odotellaan, mutta ne viipyilevät kovin pitkään kuihtuneiden kukkien sisällä. Miksei niitä jo tule?

Mustia asioita on tapahtunut chileissä. Violeteista kukista näyttäisi tulevan mustia chilejä.



Violetti-valkokukallisista tavallisia vihreitä. Odotellaan vielä, minkä värisiksi nämä muuttuvat kypsyessään.


Pientä oranssia pilkottaa krassin nupuista. Nämä nuput ovat ilmestyneet juhannuksen aikaan. Minä odotin kukintaa vasta paljon myöhemmin kesällä, mutta ihanaa, että osa taimista on näin aikaisessa.


Lisää vihreää tapahtuu pienessä salaattikulmauksessa. Luulin jo ettei kunnon salaattia saada koko kesänä, kun alku oli niin hidas.


Korianteri on niin komea ja kohta myös kukkiva, että täytynee näyttää sille viikatetta ja laittaa ensimmäiset sadot pakastimeen.


Vihreää näyttää myös mangoldi, jota pitäisi syödä pikaisesti. Mitähän ohjeita sitä varten löytäisi?


Violettia, keltaista ja oranssia näyttää Kumppanin kukka-asetelma.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Korianteri


Korianteri on herkkua, ainakin jos tykkää laittaa aasialaisia ruokia. Korianterit antaa tällä hetkellä tosi paljon satoa ja olenkin yrittänyt kehitellä muitakin käyttötapoja kuin shahi paneer, mitä meillä vaaditaan ruuaksi ainakin kerran viikossa. Yksi herkku on tomaatti-korianterisalaatti. Muutama päivä sitten tein korianteri-minttu-chutney'a, jota on laitettu mausteeksi vaikka mihin, leivälle, keittoon, kasviksille, salaattiin... Mutta koska tämä yrtti ei ihan heti lopu, otan mielelläni lisää vinkkejä vastaan.


Korianteri chutneyn ohje löytyi täältä.