tiistai 24. toukokuuta 2011

Neljä chiliä toukokuun tuulessa

Ystävämme voikukat ovat vallannet paikkansa pihassa, Lapsi otti kuvan.

Istutin chilit viikonloppuna vihdoin ruukkuihinsa. Meillä on neljä taimea jäljellä ja istutin ne kahteen ruukkuun. Nuo ruukut on aika suuria, joten ajattelin niiden kasvavan ihan hyvin pareittain. 


Toinen pari vaan tuntuu olevan kovin epäonninen. Kuvassa vasemmalla ihanneyksilöt, oikealla kaksi kummallisuutta: toinen pieni ja toinen nuupahtanut. Tämä nuupahtanut yksilö oli vielä ennen istutusta ihan priima, mutta heti istutuksen jälkeen se nuokahti tuollaiseksi. En tiedä mistä se suuttui, katkesiko siltä jokin tärkeä juuri istutuksessa (siirsin ne maitopurkeista ehkä aika reippailla otteilla) vai oliko heti istutuksen jälkeen paikalle osunut hyvin kylmä tuuli liikaa sille?


Muutaman päivän ajan mitään parannusta ei näyttänyt tapahtuvan, mutta sumuttelun, rakkauden ja lämpöisen huoneilman avulla nuupahtanut tyyppi olikin sitten eilen illalla yhtäkkiä lähes oma itsensä. Kasvusuunta oli kohti lattiaa, joten tuin vartta hieman parilla pajunoksalla. Kyllä se vielä tästä.


Toinen kummajainen on tämä kolmihaarainen yksilö, jonka päälle kissa talloi jo ihan pienenä taimena, mutta sitkeästi sekin on jaksanut kasvaa. Siinä ja isommissakin näyttäisi olevan pienen pieniä nupun alkuja.


Toukokuu on kasvien kasvattamisen kuukausista vaikein: On kylmä ja lämmin, taimet pitäisi saada pian ulos, mutta öistä ei tiedä, tuuli on raakaa ja taimet pieniä ja hentoisia. Sisällä monet pärjäisi vielä paremmin, mutta tilaa ei riitä, ei ainakaan jos kasvit on jo istuttanut ruukkuihin. Taimien raahaaminen sisälle ja ulos ja niiden peitteleminen harsolla on työlästä. Koska aina järki ei riitä, on näitä pieniä hoidettava tunteella: tänään chilit ovat saaneet olla sisällä päivänkin, koska säälitti niitä tuonne tuuleen viedä.

lauantai 21. toukokuuta 2011

The tomaattilaatikko


Saanko esitellä, the tomaattilaatikko! Näinkin pitkään meni näinkin pienen asian saamisessa, mutta joskus pitää olla kärsivällinen. No, kasvien kanssa useinkin. Koska en kelpuuttanut mitä tahansa kaupan valmista rakennelmaa, jouduin odottamaan oikeaa hetkeä, oikeita lautoja ja oikeaa tekijää. Ja mittatilaustyönä kun hommat tekee, niin näin hienoa jälkeä tulee. Pidän kovasti tästä rouheudesta ja tehdyn näköisestä jäljestä. Kiitos siis Lapsi ja Appi!

Laatikkoon mahtui hyvin kaikki kahdeksan jäljellä olevaa taimea (loput olen lahjoittanut jo parempiin koteihin). Aika tiheään taimet joutui istuttamaan, mutta luulen niiden pärjäävän, sillä juurilla on tilaa kasvaa alaspäin reilusti.


Juuret olivatkin ehtineet kasvaa maitopurkeista melkein läpi. 


Puun päällä laatikossa on siis sulatusmuovipussiväliosa, jossa on pohjassa ja sivuissa viillot veden kulkua varten. Pohjalle laitoin reilun salaojakerroksen kevytsoraa, ihan kaupasta ostettua tomaatteja varten, koska näihin aion panostaa. Soran päällä on vielä paksua harsoa kerros.


Taimien väliin laitoin luonnonlannoitetta kasoihin. Kasat ovat kuulemma parempia kuin koko multaan sekoitettu lannoite, jolloin mullasta tulisi kerralla turhan vahvaa. Ohjeen mukaan lannoitetta tuli 50 g / taimi, eli neljä ruokalusikallista. Tässä kohdassa olisi voinut olla tarkempi, mutta uskoisin silmämääräisen arviointini olevan kohtalaisen tarkka kuitenkin.


Ja sitten vain odotellaan kukkien puhkeamista. Eilen katsoessani harson alle jokaisessa taimessa näytti olevan ihan kivan kokoiset nuput. Olen pitänyt taimia nyt kaksinkertaisen harson alla yötkin ulkona. Tai tässä oli viime viikolla pari päivää, kun olin illalla liian väsynyt tarkistamaan taimia tai nostamaan niitä sisälle yöksi ja harso oli siirtynyt pois paikaltaan, joten taimet on karaistu myös raa'assa yöilmassa + 5 C. Mutta paleltumisen merkkejä ei näkynyt, mitä nyt kasvu ja nuppujen kehitys pysähtyi muutamaksi päiväksi. 

Tomaattien lisäksi salaatti ja rucola on itänyt kivasti, ja monta muuta pientä odottaa vielä istuttamista. 


Pavut  ovat tykänneet ruukustaan. Nämä yksilöt esikasvatin muutaman viikon ajan sisällä, mutta koska kymmenestä siemenestä vain viisi iti, laitoin istutusvaiheessa ruukkuun viisi siementä lisää. Niistä ei ole vielä kuulunut mitään.


sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Ulos!


Krassit kasvavat hurjan nopeaan. Toivottavasti kukkia tulisi myös pian.


Tänään sain vihdoin istutettua muutamia taimia. Näiden (orvokki ja persilja) ajattelin selviävän ulkona jo ihan hyvin, joten laitoin ne ruukkuihin. Tarkoitus oli oikeastaan virittää harso tuon hyllyn päälle, mutta en jaksanut. Mutta ei nyt ensi yöksi vielä olekaan kovin kylmää luvattu. 


Timjami ja korianteri pääsi samaan ruukkuun, mutta nämä nostin yöksi sisään. Korianteri on ihan surkean näköinen pitkine varsineen. En tiedä pitäisikö vielä parannella istutusta laittamalla korianterit syvemmälle, niin kasvaisi edes ylöspäin. Mutta eikö korianteri ole muutenkin aina tuollainen hontelo.


Salaattia olisi myös tulossa, montaa erilaista. 



Tomaateissa on jo vaikka kuinka monessa taimessa nuppuja, mutta vieläkään ei ole mitään paikkaa, mihin istuttaa niitä. Pyysin jo Lapseltakin, että tekisi laatikon, kun menee mökille viikonloppuna. Kyllä käsityönopettajan lapsi sellaisen äkkiä tekaisee. Lupaili ainakin.


 Ja pavut kasvaa myös niin ihanan nopeaan, että taidan tästä lähtien laittaa vain niitä, Sub arctic -tomaatteja ja krassia kasvamaan. Ei sitten tarvitse odotella kärsimättömänä.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Kierrätyslinkkivinkki

Jos satut omistamaan rikkinäisiä baarituoleja, niin täällä hauska idea niiden muuttamiseksi parvekeviljelyyn.


Minua odottaa tänään tomaattipulman ratkaiseminen: mihin istuttaisin ne? Muovisulatusruukkuun, puulaatikkoon, saviruukkuihin vai punoisinko pajukorin? Jotain äkkiä pitää keksiä, nuppuja on jo ja juuret tulevat kohta maitopurkkien pohjasta läpi.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Kierrätysruukkuja ja roikkuva äitienpäiväkukka


Hyvää äitienpäivää kaikki äidit! Meillä päivä alkoi aamupalan sekä (minun leipomani) kakun kantamisella sänkyyn. Kukkiakin tuli ja kortti ja runo. Huomatkaa, että äitienpäiväkukka (muurikello?) roikkuu nyt Bauhausista viimein löytämässäni ruukunpidikkeessä, joka puolestaan roikkuu talven kaltoinkohtelemassa Lundiahyllyssä (saa mennä parvekkeella vielä tämän kesän). Loput ruukunpidikkeet tulee parvekekaiteeseen, kunhan parvekkeen järjestys ensin selkiää.

Blogi kaipasi vähän uutta raikkautta, joten vaihdoin taustaksi punalehden. Kaksi punalehteä viihtyy melko hyvin talvet sisällä, mutta taidan siirtää ne pian ulos viihtymään vielä paremmin, ulkokasveja kun varsinaisesti ovat. Minun mummolla, jolta ensimmäisen punalehtitaimeni sain, ne ovat aina olleet sisällä. Mummo on kohta 90 vuotta ja omaa sellaista hiljaista kasvitietoa, jollaista joskus toivon itsekin saavuttavani.


Sitten kierrätys- ja ruukkuasiaa. Tätä aihettahan minä olen miettinyt jo monet kerrat ja kaipaillut aina uusia ruukkuratkaisuja. Tässä olisi yksi kierrätysruukkuidea:


Sulatettu muovipussi -ruukku on kevyt, melko kaunis (omalla tavallaan), ilmainen, helppo valmistaa juuri oikean kokoiseksi ja toivottavasti myös kestävä. Nämä neljä muovipussiruukkua vein äitienpäivätuliaisina ja niihin oli istutettu kolme tomaattia ja yhteen kaksi chiliä.


Muovipussien sulatus on helppoa, laitan siitä joskus lähiaikoina lisää ohjeita, kun valmistan lopuille tomaatintaimille yhden ison "laatikon" kasvupaikaksi. Ohjeita löytyy myös Käspaikasta ja Tavan takaa -blogista.


Muutamia orvokkeja istutin pikku ruukkuihin ulkoportaille. Vaikka aika vaisuilta ne vielä näyttävät ilman kukkia. Onneksi joukossa on muutama ostotaimi isoilla kukilla.


keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Latvominen

Pikkutaimien latvominen on nyt käynnissä. Suuremman sadon ja tuuheampien yrttipuskien toivossa olen pätkinyt latvat basilikoilta, timjameilta ja chileiltä. Timjamien latvominen oli kyllä melko piipertämistä, sillä eihän noista pienistä lehdistä saa edes kunnolla kiinni, että ne saisi katkaistua. 

                                        

Pikaisen nettitutkiskelun perusteella latvominen pitäisi tehdä joko ensimmäisen tai vasta toisen oikean lehtiparin (ei sirkkalehtien) jälkeen. En tiedä kumpi on parempi vaihtoehto, mutta joka tapauksessa erityisesti sisällä esikasvatetuille kasveille se on erittäin hyödyllinen toimenpide. 

Itse leikkasin osalta basilikoilta jo toisen lehtiparin pois. Ensimmäinen lehtipari oli suurimmalla osalla taimia jo melko iso ja vahvan oloinen, hentoisempia en vielä latvonut.


Chilit olen latvonut jo muutama viikko sitten ja ne ovatkin lähteneet ihan kivasti kasvattamaan uusia haaroja. 



Tämä pieni on hieman säälittävä, sillä sen päälle astui kissa. Katkaistessaan melkein kaikki chilin lehdet sirkkalehdet mukaanlukien, kissa ei kuitenkaan lopullisesti tappanut kasvia, vaan chili on sitkeästi lähtenyt kasvamaan uudelleen. Onneksi en hennonut heittää sitä pois. 


Persiljaa ei tarvitse latvoa. Niiden taimet ovat kivasti lähteneet kasvamaan ja lehdet ovat minusta niin kauniita!


Eilen laitoin vielä muutamia siemeniä itämään: ruusupapu, krassi ja kaksi erilaista mangoldia ovat nyt reilussa mullassa. Nämä olisi varmaan voinut istuttaa suoraan ruukkuun, mutta koska ulkona on vielä niin kylmä, ajattelin kuitenkin esikasvattaa niitä ensin sisällä. Liotin sekä papujen että krassin siemeniä yön yli vedessä, jotta itäminen olisi nopeampaa. Aamulla papujen pienessä valkoisessa "kiinnityskohdassa" (joku ehkä tuntee paremmin termit?) olikin jo pieniä karvoja, ehkä juuren alkuja?