Chilin epäonni ja sitruunan onni

Tänään kerron onnistumisista ja epäonnistumisista. Ylläoleva kuva on mielestäni erinomaisesti onnistunut, kuvaaja oli Lapsi. Lapsille pitäisi antaa kamera käteen aina kun mahdollista, sillä usein lapsien näkökulma asioihin on paljon kiinnoistavampi kuin aikuisten. Lapset näkee asioita monesti eri tavalla. Kuten nyt esimerkiksi tämä tietokoneen ruutu, johon heijastuu naapurien antenni ja riutuva lehdetön chili. Aika hauska oivallus minusta.

Chilin kasvatus on kohtalaisen epäonnistunut hanke meidän osalta tänä vuonna. En oikein tiedä mikä meni pieleen, mutta sato on harvinaisen heikko. Ehkä se oli siementen idätys. Siemenet olisivat tarvinneet huomattavasti lämpöisemmän paikan kuin mitä meidän keittiö tarjosi. Itäminen kesti turhan kauan ja taimetkaan eivät kasvaneet kovian nopeasti. Ulkona kasvit venähti sitten hurjasti pituutta, mutta kukkia tuli tosi myöhään. Suurin osa kukista putosi maahan, en ymmärrä miksi. Hedelmiksi päätyi ehkä parikymmentä kukkaa yhteensä kolmesta kasvista ja niistäkin osa on pudonnut matkan varrella. Sisälle tultuaan chilit pudotti suurimman osan lehdistä, paitsi yksi yksilö. Nyt ne kaksi näyttää siltä, että ne kuolee hyvin pian. Valo, lämpö ja kosteus on varmaan vastaukset ihmettelyyni, parempaan satoon tarvitaan kasvihuone. Mutta on ne ennen onnistuneet. Olen hyvin harmissani huonosta chilivuodesta. Ja mietin, että mitenköhän Ex-työkaverin chilin kasvatuksen kävi?

Kerroin aiemmin sitruunapuusta, joka meillä on ollut joitakin vuosia. Kasvu on ollut pitkään lähes pysähtynyt, kunnes tänä kesänä sitruuna kasvatti uuden haaran. Haarankin kasvu loppui kuin seinään, mutta vain joksikin aikaa. Muutama viikko sitten puu taas kasvatti yhtäkkiä ja kerralla viisi isoa haaraa ja kolme pientä haaran alkua.

Kuvassa näkyy varressa kaksi haaraa ja kolme on vanhoissa haaroissa kiinni. Jokainen haara on kasvanut tosi pitkiksi ja lehdet on isoja. Pieniä lehdenalkuja tulee koko ajan lisää.

Mitähän tämä tämmöinen kasvu on? Vaikka kuinka puhuttiin, sumutettiin ja lannoitettiin, niin mitään ei tapahtunut vuosiin. Sitten yksi kesä ja siitä tulee tällainen puska. Ja miksi se ei kasvanut kesällä ulkona, oliko liian lämmintä? Miten se oikein haluaa itseään hoidettavan? Jotain olen ilmiselvästi tehnyt oikein, mutta en tiedä mitä. Sitruunan villiinymisestä olen hyvin onnellinen, sillä tämä kasvi on hyvin rakas meidän perheelle.