Eräänä viikonloppuna olin turistina Pispalassa ja löysin sieltä tämän kasvimaan. Kuinka viehättävä se on! En olisi arvannut, että lautasetkin kasvaa noin hyvin. Tuholaisista ei varmaan ole vaivaa eikä kastelusta tarvitse huolehtia niin usein. Kitkemistä varmaan riittää normaalisti. Ensi kesänä täytyy saada tällainen.
Puutarha on muuttunut elokuun väriseksi samoin kuin luonto. Aurinko paistaa eri värisenä ja metsässä on jo keltaisia haavan lehtiä maassa. Syksy saapuu salakavalasti pikkuhiljaa. Hurjaa, miten tämän kesän kasvu alkaa puutarhassakin loppua. Tässäkö tämä nyt oli?
Tomaatissa on vielä sentään kesänvihreää.
Nyt on aika syödä sato ja kerätä siemenet. Krassi tiputtelee siemenkotansa automaattisesti mullan päälle, mistä ne on helppo kerätä. Orvokin siementen kanssa pitää olla tarkkana, että ennättää saada ne ennen kun ne katoaa multaan. Keijunmekkoköynnöksessä on komeat siemenkodat. Mietin, että missähän vaiheessa ne pitää kerätä, että ne ei ehdi singahtaa parvekkeelta alapuolella olevaan ruusupenkkiin?
Oi miten hauska lautaspuutarha! (Ja miten ihanan näköisiä osa lautasista onkaan!)
VastaaPoistaHeeei, tota lautasideaahan voisi käyttää alkukesästä vaikka omassa kukkapenkissä, kun kasvit alkavat vasta kohoilla sieltä... mitähän naapruit tuumaisivat, heh.
VastaaPoistaVerantatomaatit on mullakin vielä ihan vihreitä, mutta kypsät karviaiset ovat nyt minun makuuni. Takapihallamme on pari pikkupensasta. Pienenä aina pysyvät, koska jänikset herkuttelevat varmaan niillä ensi talvenakin. Mutta kivan paljon niissä on taas marjoja.
Nautitaan elokuusta ja sadonkorjuusta!
Tuollaisen lautaspenkin voisi laittaa palstallekin (ensi kesäksi haaveilen palstaa) ennen kun kasvit on kunnolla alkanut kasvamaan. Siinäkin voisi naapuripalstalaisella olla ihmettelemistä.
VastaaPoistaElokuu on kyllä ihanaa aikaa!
Sanna